Eipä täällä ole mitään tapahtunut, mutta ei sen puoleen, olokaan ei ole sellainen, että heti alkaisi tapahtua. Eli voin hyvin eikä synnytyksestä ja oikeastaan koko raskaudesta ole mitään ennakoivia oireita, mitä nyt iltaisin vähän turvotusta sormissa ja jaloissa. Tänään olin reilut 40 minsaa monitoreissa ja vauva oli pirteämpi kuin viikko sitten, sydän löin 140 kertaa minuutissa suurinpiirtein, tai heitteli hieman yli ja alle mutta siihen pintaan mentiin. Kaksi supistusta myös piirtyi käyrille koko tuona aikana, toki ne tunsinkin, mutta ovat olleet kaikki kivuttomia tähän asti. Perjantaina on LA, siis se ultran mukainen, johon en itse tuijota yhtään, vaan luotan, että mennään lähemmäs seuraavan viikon perjantaita, mikä oli se alkuperäinen LA. Enkä ole tähän olotilaankaan vielä ihan kypsynyt, joten varmasti saan vielä päiviä kulutella ja odotella. Mutta ei se mitään, mies tulee 10 päivän kuluttua, voi olla että ehtiikin hyvin vielä synnytykseen mukaan! Taitaa olla sielläkin päässä odottava fiilis, puhelin soi nimittäin päivittäin täällä kotona ;)

Viime viikolla tein kaverin kanssa pitkän lenkin illalla, reilu tunti käveltiin ja seuraavana yönä sen sitten tunsinkin kropassa. Jalat ja selkä oli ihan hyytelöä. Mutta ei tietoakaan supistuksista. Viime viikolla heitin myös talviturkin (tosin vaan altaaseen) ja oli ihana tunne uida, kun ei painanut maha mihinkään suuntaan. Sitten kun parinkymmenen minuutin uinnin jälkeen aloin nousta portaita ylös, tajusin, että maha on ihan kivikova, ja pulahdin takaisin veteen. Tulipahan todistettua sekin, että vesi auttaa supistuksissa, en tuntenut sitä siellä ollenkaan, vaan vasta portailla tajusin, että supistelee. Täytyy varmaan sitten ensi viikolla alkaa uida ihan urakalla...